Helmikauppias vai "helmikauppias"?

[Asta]

Nyt kun Suomeen on syntynyt helmikauppoja kuin sieniä sateella, nostan todella ison kissan pöydälle.
Minä elän Luxonian myynnillä enkä millään muulla. Löytyykö Helmetin helmikauppiaista selkärankaa ilmoittaa, onko helmimyynti ainoa elinkeino vai tuetaanko sitä jollain muulla, toimeentulon jo sinällään antavalla työllä?
Jotkut uudet kaupat polkevat hintoja. Toivon, että rehelliset helmikauppiaat, ne jotka eivät käytä muita yrityksiään tai sivutoimiaan kompensoimaan uutta helmimyyntitoimintaansa, vastaavat tähän ketjuun ihan nimellään tai nickillään. Ja toivon, että nekin, jotka käyttävät muita tulonlähteitään kompensoimaan myyntihintojaan, vastaavat tähän ketjuun. Joo, toiveajattelua.

Mutta rakkaat helmeiljät. Tarkistakaa kauppojen taustat. Taustoilta löytyy ihan muita toiminimiä ja yrityksiä. Luxoniaakin tutkiessa voi törmätä Polar Stella Oy:öön, joka ei tuota mitään, mutta senkin saa selville, kun osaa etsiä liikevaihtotietoja.
Nyt katsotaan helmiyrittäjien selkäranka. Haluaisin olla bisneksessä mukana vielä monta vuotta teitä palvellakseni, mutta en voi taistella sellaisia yrittäjiä vastaan, jotka saavat starttirahaa ja alentavat sillä perusteella hintoja tai saavat päätoimeentulonsa muualta. Onneksi on tuo Italiaanmuutto backup-suunnitelmana. Nämä tällä hetkellä tosi halvoilla hinnoilla toimivat yrittäjät joutuvat vuoden sisään nostamaan hinnat todellisiin markkina-arvoihin, mutta monen nyt toimivan nettikaupan kannalta se voi olla liian myöhäistä. Joten Luxonian kohdallakin voipi tulla tilanne vuodenvaihteessa, että sanomme Arrivederci!

Vastausten perusteella (jos niitä edes tulee) kukin päätelköön omat ratkaisunsa.

[Asta]

Äh, sain yksäreitse niin kauniin viestin, että kyyneltä pukkaa. Hänelle milijuuna enkeliä häntä hoitelemaan heti nyt!!!

[Nunnuli]

Minä en kyllä tiedä yhtään halpaa suomalaista helmikauppaa. Ottaisin kyllä mielelläni vinkin jos joku tietää sellaisen. Luxoniaa olen pitänyt yhtenä halvimmista. Että.. nyt en ainakaan minä tiedä mistä tässä on kyse.

[Asta]

Wiisammat, wastatkaa!

[Anne]

Suomen talousjärjestelmä perustuu markkinatalouteen, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä. Että se ken leikkiin ryhtyy leikin kestäköön...

Joku voi vaan olla parempi bisnesmies/nainen ja siksi pystyy alempaan hintaan myymään kuin toinen (tai joku on nopeempi korvakoukkujen vääntäjä kuin toinen - onneks ei oo kolmee lasta, mä en varmaan sais yhtään koukkua tehdyksi ) . Yksi myy laatua, toinen palvelua, joku taas määrää. Ihan turha näistä on alkaa mitään sen suurempaa numeroa tekemään. Eikä siinäkään pitäisi olla mitään väärää, että joku leipänsä tienaa muulla kuin helmikaupalla ja ne leivän päälliset tulevat sitten helmimyynnillä. Starttiraha taas voi olla monelle aloittelevalle yrittäjälle elintärkeä ja auttaa esimerkiksi työttömiä työllistymään. Aika vaikea olisi esimerkiksi työttömän alkaa pistämään bisnestä pystyyn, kun työttömän tuloilla ei ole paljoa mahdollista kerätä säästöjä ja yrityksen pyörittämisestä ei ole kokemusta. Todennäköisesti siis aikaa ja resursseja tuhlaantuu siihen uusien asioiden opiskeluun - kukaan ei ole yrittäjä syntyessään tjsp . Kyllä ainakin musta on paljon parempi, että sellaiset ihmiset joita yrittäminen kiinnostaa, voivat starttirahan turvin voi aloitella uraansa yrittäjänä kuin että notkuisivat työttömänä kortistossa.

Ihan yleisesti ottaen koruntekoharrastushan elää jonkinlaista nousukautta, vois varmaan puhua melkein jostain buumista. On siis ihan luonnollista että helmikauppojakin on syntynyt useampia. Ihan varmasti osa harrastajista siirtyy vuosien mittaan muiden aktiviteettien pariin ja samalla varmaan osa kauppiaistakin karsiutuu pois. Silloin mitataan myöskin kuinka kestävällä pohjalla kunkin kauppiaan liiketoiminta on ollut. Tämä ei onneksi ole minun ... ei kun siis asiakkaan ongelma...

[Othel]

Ymmärrän hyvin, että täyspäiväisen helmikauppa-ammattilaisen kannalta on harmillista, että jotkut pitävät (halpaa) helmikauppaa harrastuksekseen. Ihan yhtä harmillista on varmasti monen hopea- ja kultasepän mielestä, että harrastelijat myyvät näpertelemiään (halpoja) koruja. Ja esimerkiksi moni hevosalan ammattilainen ja yrittäjä kokee, että oman toimen ohessa muutamaa (halpaa) täysihoitopaikkaa tai ratsastustuntia (pimeästi) myyvä harrastaja murentaa kannattavuutta alalla.

Toivon kovasti, että Asta jaksaa pitää pidetyn ja persoonallisen kauppansa ja perheensä Suomessa! Silti allekirjoitan Annen kommentit. Järjestelmätalouteen emme halua.

[Cattleya]

En myy helmiä, mutta muuten toimin yrittäjänä, jolla on toimialoja enemmän kuin käsissä sormia -- näyttää siltä, että myös jälleenmyynti täytyy lisätä toimialoihin (josko edelleenkään ei helmiä). Se, että ulotan lonkeroni useammalle alalle ja teen myös esimerkiksi kunnille osa-aikaista työtä tavallisena palkkalaisena, ei mielestäni tee minusta yhtään sen huonompaa yrittäjää.

Osin kyse on toki siitä, että haluan hyödyntää koulutustani ja muita hankittuja taitoja mahdollisimman monipuolisesti, mutta osin myös siitä, että pienistä puroista kasvaa sellainen virta, jolla pystyy elämään. Jos niin sanoakseni laittaisin kaikki helmeni yhteen koriin, olisin aika heikoilla, varsinkin näin pienellä maalaispaikkakunnalla, jossa asiakkaita ei ole pilvin pimein.

Se, että myy tuotteitaan tai palvelujaan liian pienellä katteella tai tappiolla, kaataa yrityksen kuin yrityksen. Se, että myy nälkäpalkalla, syö motivaatiota. Se, että tekee niin halvalla, että asiakkaita tunkee ikkunoista ja savupiipuista, vie voimat. Kuten Anne sanoi, hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jokainen järkevä ammattilainen hinnoittelee niin, että viivan alle jää riittävästi sekä elämiseen että työmotivaation säilymiseen.

Tosiasia kuitenkin on, että luovilla aloilla ja ns. naisten aloilla täytyy myös rakastaa sitä, mitä tekee. Rikastumaan ei pääse.

Siis miksi tähän ketjuun loikkasinkaan kommentoimaan . Halusin vain sanoa, että kunnioitan toki sellaisia helmikauppiaita, jotka saavat koko elantonsa siitä, mutta yhtä paljon kunnioitan sellaisia yrittäjiä tai osa-aikayrittäjiä, joiden verkot ovat laveammalla alueella.

Terveisin päätoimisesti osa-aikainen vuodesta 1996

[Eowyn]

Mulle ei nyt ihan avautunut, että miksi sivutyönään helmikauppaa pitävä olisi yhtään sen huonompi kauppias kuin päätoiminenkaan? Jokainen varmasti tekee parhaansa taatakseen laadun ja asiakkaan hyvän mielen. Hintojen polkeminen kostautuu myyjälle itselleen.

Suomeen on tänä vuonna syntynyt uusia helmikauppoja kuin sieniä sateella, mutta ainakaan minä en osaa kuvitella, että ne kaikki olisivat hengissä edes vuoden päästä. Kysyntää ja asiakkaita ei yksinkertaisesti riitä lukemattomiin kauppoihin. Senpä takia te, jotka olette jo asemanne vakiinnuttaneet, olette melkoisessa etulyöntiasemassa. Nyt jos koskaan kannattaa panostaa omaan kauppaan ja omiin asiakkaisiin, jotta niille asiakkaille ei tule mieleenkään kadota muihin kauppoihin.

[Piita]

Piti nyt kuitenkin pistää lusikkani tähänkin soppaan...
Aluksi, strattirahaa ei käsittääkseni ole mahdollista saada kuin päätoimisen yrittäjän... Korjatkaa jos olen väärässä. Itse en myy tarvikkeita, muutakuin ylimääräisiä ystäville ja kertaalleen helmetissä. Niistäkin maksan alvit ja kirjoitan kuitit. Starttirahan saaminenkaan ei ole ihan yksinkertainen juttu. Itse saan sitä mutta vaadittiin todella tarkat kustannuslaskelmat ja haastattelu lisäksi. Normaalisti haastatteluun yrityskonsultilta menee tunti, mutta minulla meni 3h! Olikin tarkka syyni sillä konsultti sanoi että hänellä oli ensin ennakko asenne että koruntekijä, voi ei!
Hän kyseli todella tarkkaan suunnitelmista ja halusi nähdä tuotteita, en ole ennen niin rankassa haastattelussa ollut! Vaikka vain "jutustelimme" tiesin että hän arvioi koko ajan sanomisiani ja reaktioitani. Ilmeisesti hyvin meni koska hän olisi halunnut ostaa jo muutaman korun, oli pakko sanoa etten voi vielä myydä, starttirahan saamisen ehtona on ettei yrityksellä saa olla tuloja ennen päätöstä.
Konsultti teki sitten yhteenvedon ja työvoimatoimisto teki päätöksen lausunnon perusteella.
Startti rahalla ei todellakaan elä, se on ainoastaan lisä apu elämiseen.
Tosi on että jos korujaan tai korutarvikkeita myy liian halvalla, ei yritys voi elää kovin kauaa!
Hintakilpailu on lyhyt tie ja lopussa nopeasti, parempi on panostaa laatuun ja palveluun.
Minulta on kyselty jo kursseja korunteosta, vielä en siihen ryhdy mutta harkinnassa on. Silloin vain pitää hinnoitella opetus ja tarvikkeet oikein.
Kyllä varmasti jokaista harmittaa jos joku myy koruja tai tarvikkeita polkuhintaan.
Mutta se on luvallista ja vapaata kilpailua. Pitää vain keskittyä omaan parhaaseen ja kehittää omista persoonallisista jutuista kilpailuvaltti!
Sinulla on Asta hyviä kilpailuvaltteja! Sellaisia yhteyksiä tarviketoimittajiin joita varmasti monet kadehtivat, esimerkiksi Italiaan!
Lisäksi sinun persoonallisuutesi on yhtäkuin Luxonia, henkilökohtainen palvelu, ja ystävällisyys ja sydämmellisyys!
Yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa mutta se taistelu voi kestää muutamia vuosia. Joillakin se ei onnistu ja jotkut onnistuvat. Toivon että itse kuulun jälkimmäisiin...
Yrittäjyys ei ole varmaa leikkelettä leivän päälle mutta en ainakaan vielä vaihtaisi tätä poiskaan.

[Helmiliina]

Olen samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa vapaasta markkinataloudesta ..
Vapaaseen markkinatalouteen EU-alueella kuuluu myös kilpailunrajoituslainsäädäntö. Suomessa (Laki kilpailunrajoituksista 27.5.1992/480) kehottaisinkin kirjoittajaa tutustumaan ko. lakiin mm. 4§
Kaikenlainen tuollainen toiminta joka joka pyrkii aikaansaamaan yhtenäistä hinnoittelua ja nostamaan hintatasoa kuluttajien kustannuksella tulkitaan nykyään ko. lainvastaiseksi toiminnaksi ja viranomaiset ottavat asiaan herkästi kantaa.
Suomessa onneksi kaikilla vapaus yrittää .. Onnea kaikille uusille helmikauppiaille..

[kompiainen]

Vitsit, että munkin pitää tulla sotkeutumaan tähän ketjuun, vaikken helmien kauppaamisesta ja yrittämisestä mitään tiedäkään. Mutta näin kuluttajan kannalta.

Suomeen on helmikauppoja tullut tosiaan viime kuukausina ihan mahdottoman monta uutta. Niin monta, etten ole moniin uusiin ehtinyt edes tutustua. En varmaan tiedä edes kaikkia. Joidenkin sivuja olen selannut, mutta monestakaan en ole tilannut mitään. Eli siis, te vanhat helmikauppiaat olette edelleenkin saaneet vähäiset euroni, ellei sitten uudella helmikauppiaalla ole ollut tarjota jotain uutta. Hinnoilla ei kamalasti kannata kilpailla, sillä ihan aina ne samat tavarat saa halvemmalla tilaamalla ulkomailta. Joten, jos helmikauppias on hyvä, luotettava, nopea, ystävällinen, asiantunteva, palvelualtis ja jos hänellä on vielä tarjota jotain ekstraa ulkomaisiin helmikauppoihin verrattuna (esim. kalliita kiviä yksittäismyynnissä, suht edullista erikoisempaa hopeaketjua jne), ihan varmasti saa minut asiakkaakseen.

Minäkin haluaisin Nunnulin tavoin tietää, missä niitä halvempia kotimaisia helmikauppoja luuraa. Aika samoissa hinnoissa mun huomion mukaan hinnat pyörii.

Luulisin vielä, ettei kukaan sivutoiminen helmikauppias (tai valmiiden korujen kauppias) ole niin että myisi tuotteitaan niin, että rahoittaisi sen muulla työnteolla. Tai ainakin se tie loppuu lyhyeen.

[Sirpale]

Minä taas haluaisin vain sanoa, että hyvää ja halpaa ei ole keksittykkään... Ja tämähän ei liity varsinaiseen aiheeseen ollenkaan...
Iloisia päiviä kaikille!

[deem]

Oops, vahingossa äänestin, vaikka en myy helmiä, vain lahjoitan
Eikä tuota ääntä näköjään saa pois...

[Asta]

Oi, toivottavasti tämä keskustelu jatkuu vielä jonkin aikaa, koska jo nyt on tullut paljon uutta pohdittavaa! Mutta tänään on sellainen "taisteluvire" päällä, että huhkin vaan uutuuksia ja täydennyksiä koko päivän nettiin. Ja jatkossa kolaan kaikki mahdolliset messut ja myyjäiset niin että kävi miten kävi, ainakin lopussa voi ajatella, että kaikkensa yritti. Tuli eilen mieleeni, että entisen Nokia Networksin Sari Baldauf käytti liike-elämässä sotatermistöä. Sota on minun maailmastani kaukana, mutta taistelulta tämä jo alkaa tuntua.

Ja lisää kommentteja vaan, ne pistävät ajattelemaan! Kiitos ja rutistus aivan jokaiselle arvokkaista kommenteistanne!

[Piita]

Ja laitahan Asta niitä laskuja tulemaan.