Hopea- ja kultasepän koulutuksesta

[ellen]

asia tosiaan jäi tarkentamatta:D siis maalla ei sinäänsä ole väliä, olen avoin kokemuksille, mutta englannin kieli olisi ainut "vaatimus". Englanti kiinnostaisi maanakin, en vaain ole saanut selvää missä päin olisi kultasepän alaa mahdollista opiskella tai hyviä kouluja.

[Kivenviilaaja]

Osaisiko joku kertoa tiivistetysti mitä eroa on hopea/kultasepällä (näiden eron suurinpiirtein tiedänkin) verrattuna korumuotoilijaan. Ja onko korumuotoilija sama asia kuin artesaani? Ja mikä sitten on koruseppä, vai onko se sama asia kuin joku edellisistä?

Kultaseppä tekee koruja, hopeaseppä esim. hopeisia kannuja, aterimia, taide-esineitä jne. Muotoilija osaa suunnitella koruja, mutta ei tehdä niitä (ainakaan niin hyvin kuin täysinoppinut kultaseppä) koulutuksensa perusteella. Artesaani on ammattikoulua vastaavan tutkinnon suorittanut. Koruseppä lienee yleisnimitys, jota kai kuka tahansa korujen kilkuttelija voi käyttää itsestään.

[Kivenviilaaja]

Englanti kiinnostaisi maanakin, en vaain ole saanut selvää missä päin olisi kultasepän alaa mahdollista opiskella tai hyviä kouluja.

Käy rekisteröitymässä tuonne ganoksinin foorumille ja heitä sama kysymys sinne:
http://www.ganoksin.com/orchid/orchid.htm
Siellä on monta brittiä, joilta saat parhaat vastaukset kysymyksiisi. Birmingham voisi ehkä olla aika hyvä paikka, tai sitten Lontoo... Siellä UK:ssa sitten kaikki maksaa £££ ja mitään tutkintoa ei varmasti saa niin pikkurahalla kuin Suomessa saisi.

[Piita]

Artesaani on nimenomaan juuri tuon asteisen koulun käynyt kuten Kivenviilaaja sanoi. Artesaaniksi valmistuu kädentaito alojen oppilaitoksista. Minä olen Artesaani, esine ja kalustesuunnittelu/puuseppä. Nimihirviö....
Ekaksi on artesaani ja sen jälkeen minkä alan. Nimitys tulee aina koulun mukaan, mitä juuri tietyssä oppilaitoksessa painotetaan. Meillä painotettiin paljon myös muotoiluun ja suunnitteluun siksi ei tullut pelkästään Artesaani, puuseppä
Artesaani on nimitys kädentaito tai taidealan ammattitutkinnolle.

[pomppaloora]

Osaisiko joku kertoa tiivistetysti mitä eroa on hopea/kultasepällä (näiden eron suurinpiirtein tiedänkin) verrattuna korumuotoilijaan. Ja onko korumuotoilija sama asia kuin artesaani? Ja mikä sitten on koruseppä, vai onko se sama asia kuin joku edellisistä?
Voiko kaikkiin näihin opiskella myös oppisopimuksella?
Itseäni kiinnostaa kovasti kyseinen ala, mutta nämä perusasiat on vähän hakusessa.

Ookei, selvitetäänpä. Kultasepän koulutuksessa keskitytään siis enemmän korujen tekemiseen, hopeasepän koulutuksessa taas isompiin juttuihin, kuten astioihin ja aterimiin. Hopeasepän ammatti ei vaan nykyään enää oikein elätä, joten moni hopeaseppä onkin siirtynyt tekemään koruja.

Korumuotoilijoita valmistuu ammattikorkeakoulusta (esim Lahti) ja he ovat artenomeja.
Kultasepänalan artesaaniksi valmistutaan toisen asteen oppilaitoksesta (Lahti, Vammala, Tammisaari). Koulutus kestää 2,5 - 3 vuotta, jonka jälkeen voi halutessaan suorittaa kultasepän ammattitutkinnon. Ammattitutkinnon suorittamiseen ei tarvita varsinaisesti mitään pohjakoulutusta, onneaan voi koittaa, jos tuntuu, että taitoa on.

Korumuotoilijan koulutukseen kuuluu jonninverran samankaltaisia perusopintoja kuin artesaaninkin, mutta enemmän keskitytään korusuunnitteluun ja -muotoiluun ja korutaiteeseen. Koulutus kestää 3,5 -4 vuotta. Opintokokonaisuuksista en sen enempää tiedä, joku joka on kyseisen oppilaitoksen käynyt, voi varmaan valaista lisää.. Tämänkin jälkeen on valmiudet suorittaa ammattitutkinto.

Pakkaa sekoittaa vielä koruseppä, joka ei ole mikään edellisistä. Käsittääkseni korusepän opinnoissa ei mennä kovin syvälle korunteon syövereihin, lähinnä raapaistaan pintaa, lisäksi opiskellaan kaikenlaisia muunlaisia metallintyöstötekniikoita, niinkuin valuja ja takomista jne. Ainakin Lempäälässä voi opiskella ko. alaa.

Kaikkia muita aloja, paitsi korumuotoilua (oletan, ettei korkeakoulututkintoa saa oppisopimuksella..?) voi opiskella oppisopimuksella. Hankaluutena voi olla löytää hyvä paikka, innokas "mestari", jolla riittää intoa opettaa. Hyödyllistä on se, että heti alusta saakka oppii, kuinka asiat kannattaa oikeasti työelämässä tehdä. Hyvä pohja mahdolliselle yrittäjyydelle.

...*muoks* ohoops, hijas minä, viilaaja ja piita näjemmä jo valaisivat asiaa.. =P

[Siru]

Ja sanottakoon vielä sekin että niitä oppisopimuspaikkoja ei välttämättä niin vain löydy; pieni ala ja paljon tulijoita kun mukaan kilpailuun harjoittelupaikoista lasketaan myös kaikki alan oppilaitoksissa opiskelevat joilla on työssäoppimista. Ei myöskään riitä että sinulla on se oppisopimuspaikka, pitää olla myös se ammatillinen oppilaitos tms. jolla järjestämislupa ao. koulutukseen sillä oppisopimusopiskelijakin suorittaa tietopuoliset opinnot oppilaitoksessa. Yleensä esim. niin että koulussa opiskellaan teoriaa jokin pidempi jakso kerrallaan, jolloin opiskelujaksoja on muutama vuodessa. Tai sitten niin että koulussa on teoriat kerran viikossa, 4 päivänä sitten oppisopimuspaikassa.

http://www.oppisopimus.net/html/opiskelijalle.html

[muusa]

Kiitos teille paljon informaatiosta! Nyt olen jo paljon viisaampi!

[Tinkeli]

Minä olen tuolla Lempäälässä käynyt koulun ja olen koru- ja metallituotevalmistuksen artesaani. Hirveesti on itestä kiinni paljonko missäkin koulussa oppii, koska meillä ainakin sai olla koululla aamusta iltaan ja opetettiin ekstraa jos halusi. Ihan hyvät perustaidot sain, mutta ikävä kyllä alalla en ole töissä kun työpaikkaa ei ole kotona väkertelen kaikenlaista ja työtiloja haeskelen, mutta ongelmaksi tulee aina liekki/kaasu...
Tällä hetkellä ikävä kyllä suurin osa ihmisistä hakee korunsa ketjuliikkeistä ja pieniä yrittäjiä kaatuu. Mutta toivotaan että ihmiset alkavat tämän laman myötä heräämään siihen että käsitöihin kannattaa panostaa.
Itse kävin Firenzessä opiskelemassa muutaman kuukauden ja siellä oli aivan mahtavia kultaseppiä ja todella vanhat perinteet elivät edelleen. Kulta siellä oli ykkönen, mutta ihmeen paljon hopeaakin kuitenkin käytettiin. Ainoana ongelmana oli että koulussani yksi opettaja osasi kunnolla englantia joten paljon jäi eleiden ja ja katselemalla oppimisen varaan.

[KatiR]

Pakko on tähän keskusteluun itsensä tunkea; mielestäni parhaiten oppii jonkun, "vanhemman" kultasepän/kultaseppämestarin ohjauksessa tekemällä. Muotoilijan koulutus pitää kyllä teoriaa sisällään, mutta käytännön tekeminen jää oman onnensa nojaan, jos ei pidä siitä itse huolta. Korumuotoilun opinnot pitivät minulla ainakin sisällään myös liikelahjojen, koriste ja käyttöesineiden, palkintojen yms suunnittelua ja valmistusta. Pääsääntöisesti vielä tähdätään teollisuuteen; kuten iittalalle, aarikalle, saurumille, kalevala korulle tms. Ns. Kisällinä saa parhaan tuntuman itse työntekoon ja yksilöllisiin tuotteisiin.

[Hämis]

Tottahan tuo on mitä Katri sanoit, työ tekijäänsä opettaa, mutta toki parhaiten mestarin opeista saa irti jos on jonkinlainen perusasioidenhallinta ja teoria koulusta hankittuna. koulustahan ei valmista kaikenosaavaa seppää ulos tule vaan kisälli jolla on perustiedot ammattitaidon metsästystä ajatellen... sama taitaa päteä kaikilla aloilla

[Eyrun]

Eiks kultaseppä tee enemmänkin koruja kuin hopeaseppä? Haluisin pohjan jalometallien työstöön korujen teossa, oisko siis suuntautuminen ensin kultasepäksi? Siitä ajattelin sitten joskus vaikka Lahden muotsikan korulinjalle ja jotain semmosta enemmänkin... Mut toi toisen asteen koulutus puuttuu...

Edit. Luin vasta että Tinkeli, oot käyny ton artesaani tutkinnon? Oisko se hyvä perusta koruntekoa ajatellen? Onko sitä oppisopimuskoulutuksena?

[Kivenviilaaja]

Eiks kultaseppä tee enemmänkin koruja kuin hopeaseppä? Haluisin pohjan jalometallien työstöön korujen teossa, oisko siis suuntautuminen ensin kultasepäksi? Siitä ajattelin sitten joskus vaikka Lahden muotsikan korulinjalle ja jotain semmosta enemmänkin...

Muistan lukeneeni jostain, että jako hopea- ja kultasepän välillä menee suunnilleen siinä, että kultaseppä tekee kananmunaa pienempiä esineitä ja hopeaseppä sitä suurempia. Eli esim. Fabergén koristeelliset pääsiäismunat ovat kultasepän tuotoksia, kuten myös kaikki korut, mutta isommat veistokset, käyttöastiat jne ovat hopeasepän tekemiä.

Jos haluat oppia eri materiaalit ja tehdä koruja, niin kultaseppäkoulu on oikea paikka. Materiaalien ymmärtäminen ja niiden työstämisen hallinta on kaiken a ja o jos haluat tehdä koruja. Olen joskus aikaisemminkin kirjoittanut täällä, että kannattaa mennä sen alan kouluun, joka on itselle vaikeampi. Eli jos olet taiteellinen ja luova, mene kultaseppäkouluun opettelemaan tekniikka ja materiaalit. Jos olet "insinööriluonne" ja opit helposti tekniikat ja materiaalien käsittelyn, mene muotoilukouluun tai johonkin muualle opettelemaan asioiden taiteellinen puoli. Pelkällä luovuudella tai tekniikan osaamisella ei pärjää.

[Ninni]

^Ei ihan osuva vertauskuva koska useimmat Fabergén munakokonaisuudet on yli 10cm korkeita ja joskus yhtä leveitä ja niissä on myös käytetty materiaaleina puuta ja terästä. Erot menevät suurimmaksi osaksi juuri näissä että hopeasepät tekevät kippoja ja kuppeja, kultasepät koruja mutta nykymaailmassa raja on todella häilyvä.

[Kivenviilaaja]

^Suurin tunnettu kananmuna lienee 9,4cm pitkä: http://spluch.blogspot.com/2007/03/worl ... t-egg.html

Olen samaa mieltä, että kaikki rajanvedot kulta- ja hopeaseppien välille ovat melko häilyviä, joten jos jotain alan koulutusta haaveilee, niin kannattaa katsoa koulutuksen sisältö ja tehdä valinta sen mukaan, mikä parhaiten vastaa omia tarpeita.

[Ninni]

^Eli siis Fabergé ei ole kultaseppä koska hänen munansa ovat tuota suurempia?