Työkaluista? Hopeaniittejä?

[Sirpale]

Millaisella laitteella saa esim sormuksiin helmiä/kiviä kiinni? Onko se jonkinlainen nitoja? (tarkoitan, että hopeapallo tms jää näkyviin esim helmessä). Mikä on oikea nimi ja onko tietoa mistä saa?

[Kivenviilaaja]

Ei ole hopeanitojaa olemassa... Jos ymmärsin oikein kysymyksesi, että haluat tietää miten läpiporatun helmen saa johonkin koruun kiinni, niin sellainen tehdään hopealangasta sulattamalla langan toinen pää palloksi ja sitten lanka pujotetaan helmestä läpi ja korussa olevasta reiästä läpi, ja toiseen päähän tehdään jokin lenkki tai se litistetään tms. jotta langanpätkä + helmi jää koruun kiinni.

Jos olet kiinnostunut muistakin istutuksista, niin kerro tarkemmin että mistä haluat tietoja. Niitä erilaisia istutustapoja kun on melko monia. Tuolta näkee jotain vinkkejä eri tyypeistä: http://en.wikipedia.org/wiki/Stonesetting

[Pape]

Vai tarkoitatko tähän tyyliin? Paksua lankaa ja päät naputella vasaralla "lyttyyn". Mitä itse testailin, niin pari milliä langan päätä näkyviin helmen reiästä yli, niin tulee tasainen "mytty", pidempi lanka voi mennä vasaroidessa vinoon jne.

[Sirpale]

Ei ole hopeanitojaa olemassa... Jos ymmärsin oikein kysymyksesi, että haluat tietää miten läpiporatun helmen saa johonkin koruun kiinni, niin sellainen tehdään hopealangasta sulattamalla langan toinen pää palloksi ja sitten lanka pujotetaan helmestä läpi ja korussa olevasta reiästä läpi, ja toiseen päähän tehdään jokin lenkki tai se litistetään tms. jotta langanpätkä + helmi jää koruun kiinni.

Jos olet kiinnostunut muistakin istutuksista, niin kerro tarkemmin että mistä haluat tietoja. Niitä erilaisia istutustapoja kun on melko monia. Tuolta näkee jotain vinkkejä eri tyypeistä: http://en.wikipedia.org/wiki/Stonesetting

No just tätä mietin, mutta miten se kiinnitys esim sinne sormuksen toiselle puolelle? Sehän ei saa jäädä koholle?

Ihanaa että joku ymmärtää näitä sekavia kysymyksiä
Kiitos vinkistä, käyn tutustumassa, kysymyksiä varmasti herää matkan varrella.

[Sirpale]

Vai tarkoitatko tähän tyyliin? Paksua lankaa ja päät naputella vasaralla "lyttyyn". Mitä itse testailin, niin pari milliä langan päätä näkyviin helmen reiästä yli, niin tulee tasainen "mytty", pidempi lanka voi mennä vasaroidessa vinoon jne.

Tämäkin vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, pitää tutustua myttyihin

[pekka o]

Raudasta voi tehdä semmosen apuvälineen ku ottaa kaksi pätkää lattarautaa ja laittaa niiden väliin postikortin paksuisen pahvin ja puristaa sen nipun ruuvipenkkiin ja poraa sitte erikokoisia sopivansyvyisiä reikiä siihen postikortin kohdalle. Jos joku osaa selittää selkeämmin, niin olkoon hyvä vaan, ei se niin helppoa ole, se selittäminen. Poraaminen on.
Ni, sitte ku avaa sen pakan ja ottaa pahvin välistä pois, niin apropoo -saa oivan niitinkannanlitistysapuvälineen. Kun on porannu yhden millin terällä kortti välissä vaikka sentin syvyisen kolon, niin ilman korttia siihen koloon voi laittaa 12 milliä pitkän pätkän millistä lankaa ja puristaa sen ruuvipenkkiin. Ja nyt voi sen kaks milliä naputtaa tasaiseksi, eikä lanka pääse taipumaan muualta.

[Sirpale]

Raudasta voi tehdä semmosen apuvälineen ku ottaa kaksi pätkää lattarautaa ja laittaa niiden väliin postikortin paksuisen pahvin ja puristaa sen nipun ruuvipenkkiin ja poraa sitte erikokoisia sopivansyvyisiä reikiä siihen postikortin kohdalle. Jos joku osaa selittää selkeämmin, niin olkoon hyvä vaan, ei se niin helppoa ole, se selittäminen. Poraaminen on.
Ni, sitte ku avaa sen pakan ja ottaa pahvin välistä pois, niin apropoo -saa oivan niitinkannanlitistysapuvälineen. Kun on porannu yhden millin terällä kortti välissä vaikka sentin syvyisen kolon, niin ilman korttia siihen koloon voi laittaa 12 milliä pitkän pätkän millistä lankaa ja puristaa sen ruuvipenkkiin. Ja nyt voi sen kaks milliä naputtaa tasaiseksi, eikä lanka pääse taipumaan muualta.

Ihan fiksu juttu. Ai, että se poraaminen on helppoa

[Sister Bliss]

Raudasta voi tehdä semmosen apuvälineen ku ottaa kaksi pätkää lattarautaa ja laittaa niiden väliin postikortin paksuisen pahvin ja puristaa sen nipun ruuvipenkkiin ja poraa sitte erikokoisia sopivansyvyisiä reikiä siihen postikortin kohdalle. Jos joku osaa selittää selkeämmin, niin olkoon hyvä vaan, ei se niin helppoa ole, se selittäminen. Poraaminen on.
Ni, sitte ku avaa sen pakan ja ottaa pahvin välistä pois, niin apropoo -saa oivan niitinkannanlitistysapuvälineen. Kun on porannu yhden millin terällä kortti välissä vaikka sentin syvyisen kolon, niin ilman korttia siihen koloon voi laittaa 12 milliä pitkän pätkän millistä lankaa ja puristaa sen ruuvipenkkiin. Ja nyt voi sen kaks milliä naputtaa tasaiseksi, eikä lanka pääse taipumaan muualta.

Ja sama suomeksi? Voi johtua aloittelevasta migreenistä, mutta nyt ei tajuu

[pekka o]

Yritin siis vastata siihen kysymykseen että millä sen niitin toisen pään saa litteäksi. Vähän niinku naulan kanta.
Ja sen saa kun tekee em. vehkeen. Kahden raudan välissä -joissa siis on poralla porattu ura molemmissa- hopealangan saa pysymään paikoillaan kun päätä naputtaa litteäksi.
Lattarauta tarkoittaa tavallista rautaa, joka ei siis karkene. Ja jota on latan mallisena... saahan sen karkenevastakin tehdä, mutta ei tarvitse ku hopea on niin pehmeää.

Nii, sitte se niittiaihio laitetaan sopivasta reiästä läpi ja se kanta jää sinne taakse ja sitte se pannaan alasimelle se kanta osa tai jos sormus on kyseessä nii sormuspinnaan ja sitte voi naputtaa pallopäisellä vasaralla siihen sen varsinaisen niitin pään. Sitä nätimmän, mitä taitavampi takoja. Ja nyt voin hyvinkin muistaa väärin, mutta muistelisin ohjeen olevan, että sitä niitattavaa päätä jätetään puolitoistakertaa aineen paksuus. Siis, jos on vaikka kaksmillistä lankaa, niin pitää katkaista se niittiaihio kolmen millin kohdalta.

Selittäsköhän vielä vähän.. se reikä siis, joka porataan.. tota noin.. katoppa ku jos on kaks rautaa vierekkäin puristettuna penkkiin, ja poraa siihen saumaan millin reiän ja irrottaa ne niin molemmissa on puolipyöreä ura. Ja jos sillä sitte yrittää puristaa millin lankaa, niin eihän se puristu ku se on saman kokoinen. Mutta ku alunperin siinä oli ohut kartonki välissä, niin nyt ne urat onkin karvan verran alle puolimilliset -ja nyt voikin puristaa sitä millin paksuista lankaa ihan toiseen malliin. Paremmin siis. Eikä sitä uraa kannata turhan syväksikään porata, ku luistaa se lanka kuitenkin vähän alaspäin jos voi.

[Sister Bliss]

Yritin siis vastata siihen kysymykseen että millä sen niitin toisen pään saa litteäksi. Vähän niinku naulan kanta.
Ja sen saa kun tekee em. vehkeen. Kahden raudan välissä -joissa siis on poralla porattu ura molemmissa- hopealangan saa pysymään paikoillaan kun päätä naputtaa litteäksi.
Lattarauta tarkoittaa tavallista rautaa, joka ei siis karkene. Ja jota on latan mallisena... saahan sen karkenevastakin tehdä, mutta ei tarvitse ku hopea on niin pehmeää.

Nii, sitte se niittiaihio laitetaan sopivasta reiästä läpi ja se kanta jää sinne taakse ja sitte se pannaan alasimelle se kanta osa tai jos sormus on kyseessä nii sormuspinnaan ja sitte voi naputtaa pallopäisellä vasaralla siihen sen varsinaisen niitin pään. Sitä nätimmän, mitä taitavampi takoja. Ja nyt voin hyvinkin muistaa väärin, mutta muistelisin ohjeen olevan, että sitä niitattavaa päätä jätetään puolitoistakertaa aineen paksuus. Siis, jos on vaikka kaksmillistä lankaa, niin pitää katkaista se niittiaihio kolmen millin kohdalta.

Ok Tuollainen työkalu on ollut mietinnässä. Pitänee näyttää mun metallimiesystävälle, se vois tehdä sellaisen mulle.

[Sirpale]

Yritin siis vastata siihen kysymykseen että millä sen niitin toisen pään saa litteäksi. Vähän niinku naulan kanta.
Ja sen saa kun tekee em. vehkeen. Kahden raudan välissä -joissa siis on poralla porattu ura molemmissa- hopealangan saa pysymään paikoillaan kun päätä naputtaa litteäksi.
Lattarauta tarkoittaa tavallista rautaa, joka ei siis karkene. Ja jota on latan mallisena... saahan sen karkenevastakin tehdä, mutta ei tarvitse ku hopea on niin pehmeää.

Nii, sitte se niittiaihio laitetaan sopivasta reiästä läpi ja se kanta jää sinne taakse ja sitte se pannaan alasimelle se kanta osa tai jos sormus on kyseessä nii sormuspinnaan ja sitte voi naputtaa pallopäisellä vasaralla siihen sen varsinaisen niitin pään. Sitä nätimmän, mitä taitavampi takoja. Ja nyt voin hyvinkin muistaa väärin, mutta muistelisin ohjeen olevan, että sitä niitattavaa päätä jätetään puolitoistakertaa aineen paksuus. Siis, jos on vaikka kaksmillistä lankaa, niin pitää katkaista se niittiaihio kolmen millin kohdalta.

Selittäsköhän vielä vähän.. se reikä siis, joka porataan.. tota noin.. katoppa ku jos on kaks rautaa vierekkäin puristettuna penkkiin, ja poraa siihen saumaan millin reiän ja irrottaa ne niin molemmissa on puolipyöreä ura. Ja jos sillä sitte yrittää puristaa millin lankaa, niin eihän se puristu ku se on saman kokoinen. Mutta ku alunperin siinä oli ohut kartonki välissä, niin nyt ne urat onkin karvan verran alle puolimilliset -ja nyt voikin puristaa sitä millin paksuista lankaa ihan toiseen malliin. Paremmin siis. Eikä sitä uraa kannata turhan syväksikään porata, ku luistaa se lanka kuitenkin vähän alaspäin jos voi.

Pitää pyytää munkin miestä tekemään tuo apuväline.
Tyhmä kysymys, mutta: jos haluaa sormuksen päälypuolelle esim helmen, josta pallopiikki läpi ja haluaa hakata litteäksi sen sinne sisäpuolelle, niin miten käytännössä tapahtuu?

[pekka o]

Koita huutaa oiken kovaa KIvenviiiiiilaaaajaaaa! Jos se osais sanua. Minä en ainakaan ymmärrä. Pitäiskö siis olla toisessa päässä sulatettu pallo ja sitte hakata toisesta päästä? Juu ei. Voisko sitä sieltä näkyvästä päästä vaikka litistää pihdeillä ja kierittää nätille rullalle sulatetun pallon asemesta?

[Pape]

Kuulostaa aika kinkkiseltä. Se palloton pää pitäisi saada tiukasti taitettua tai tehdä rivetti, että siinä sitten tulee isku pallopäähän/helmeen. Ja helmen reiänkin pitää olla iso, että sieltä mahtuu paksu lanka läpi... Ei mikään mahdoton toteuttaa, mutta rajoittaa kyllä jonkin verran materiaaleissa

Tuossa vielä postaukseni toisenlaisesta niittaamisesta vielä, jossa ei ole sitä pallopäätä Edit. ja se tappi on siis juotettu sormukseen.

[Kivenviilaaja]

Tyhmä kysymys, mutta: jos haluaa sormuksen päälypuolelle esim helmen, josta pallopiikki läpi ja haluaa hakata litteäksi sen sinne sisäpuolelle, niin miten käytännössä tapahtuu?

Ei kovin helposti. Kun langanpätkässä on jo helmi, niin sitä ei voi enää takoa littuun, koska siinä käy joko niin, että helmi hajoaa, tai sitten lanka + helmi pullahtaa pois sormuksessa olevasta reiästä, tai sitten sormuksen sisäpuolelle jää ärsyttävästi törröttävä langanpää. Homma voi toimia niin, että esim. terävällä pistepuikolla & pienellä kevyellä vasaralla iskee koloja sinne sormuksen sisäpuolelle aivan sen langan & reiän viereen, jolloin sormuksen materiaali puristaa langan kiinni sormukseen. Tämän jälkeen sitä langanpäätä ei voi viilata ihan sileäksi, vaan sitä joutuu varmaan jättämään jotain 0.2mm verran pullottamaan (sen voi kyllä hioa pyöreäksi), jotta lanka pysyy varmasti paikallaan.

Toinen vaihtoehto voisi olla sellainen, että sormuksen sisään tulevaan lankaan sahaa ohuella terällä (luokkaa 6/0 tai hienompi) pituussuntaisen halkaisun parin millin matkalle, johon sitten voi naputella täyskovasta hopeasta tehdyn pienen kiilan kun lanka ja helmi on sormuksessa paikallaan (vastaavalla tavalla voi lukita esim. puoliporattuja helmiä paikalleen, kun halkaistu lanka ja kiila tulevat helmen sisälle). Alle millisellä langalla tuota ei kyllä kannata kokeilla.

Nuo molemmat kiinnitystavat vaativat sen, että reikä on tarkalleen langan kokoinen. Eli reikä ei saa olla yhtään väljä, koska silloin lanka ei tule pysymään paikallaan.

Jos sormus on tehty paksusta materiaalista, niin sinne sisäpuolelle voi mahtua tekemään jyrsimellä kolon reiän kohdalle, ja sitten langan pään taittaa nätisti sinne koloon piiloon. Tuo on ehkä helpoin ja varmin tapa kiinnittää se lanka.

Jos sormus on tehty jostain epäjalosta metallista (kupari, pronssi, tms.) niin sen langan voi juottaa kiinni pehmytjuotteella ja juotoskolvilla (tai pikkutoholla). Ne juotteet sulavat vajaan 300 C lämpötilassa ja useimmat kivet kyllä kestävät sen hetkellisesti kunhan lämmitys ja jäähtyminen tapahtuu hitaasti. Juotteeksi kannattaa valita vaikka rautakaupasta jokin vesijohtojen juottamiseen sopiva tinan & kuparin seos tai tinan & hopean seos. Perinteisiä tinaa & lyijyä sisältäviä juotteita ei kannata käyttää. Juottamisen jälkeen voi viilata ylimäääräisen langanpään ja juotteet pois. Jalometalleille tuo menetelmä ei sovi, koska pehmytjuotteilla sotkemisen jälkeen jalometallien kierrätys on hyvin hankalaa.

[Sirpale]

Kiitos vastauksista. Joo, hyvin on taas harjoiteltu aiemmin: kokeilin sitä juottamista hopeaan ja hyvin räpsähti kivi rikki. Eli juu, ei toimi... Mulla on aina taipumus haaveilla mahdottomia...